Erkki Keljo (s. Uuraisilla 1951)

Kyynämöiskylän kaunis, peltojen reunastama järvimaisema ja sen kesäaamujen kuulaus, tuoksu sekä hiljaisuus linnunlauluineen sai viisikymmenluvun pikkupojan maailmassa aikaaan suuria elämyksiä. Silloin virisi jo halu kuvata noita hetkiä ja tallettaa ne kokemukset kuviksi piirtäen ja maalaten.

Ollessani 14 - vuotias 1965 tunsin, että nyt minun on ryhdyttävä kehittämään taipumuksiani taiteen tiellä. Maaseudulla ei niihin aikoihin ollut paljonkaan mahdollisuuksia alan koulutukseen ja hankinkin ensimmäiset teoriaoppini kirjekurssien kautta. ABC-piirustuskoulu oli niistä yksi. Yksityisopetusta sain kuusikymmenluvul loppupuolella Armas Lähteenkorvalta ja Urpo Heinolta. Kari Aaltonen ohjasi vielä 1970. Seitsemänkymmentäluvun alkuvuodet kuluivat muiden asioiden opiskelussa ja työssä, mutta samalla piirsin kaikki vapaa-ajat. Laukaan kesäiset kuvataidekurssit antoivat sitten Kari Jylhän, Raimo Reinikaisen ja Reijo Saarelaisen ohjauksessa pätevää sekä vaativaa oppia öljyväreistä. Muilla kursseilla piirtämisen ja taidegrafiikan saloihin opastivat Tapio Tapiovaara ja Juho Karjalainen.

Muistellessani noita menneitä vuosia tulee mieleen syksy 1966. Olin osallistunut keväällä koko maata käsittäneeseen kuvataidekilpailuun ja sitten syksyn Keskisuomalaisessa oli uutinen, jossa kerrottiin Uuraisten pojan sijoittuneen ensimmäiseksi sarjassaan. Tämä antoi uskoa ja rohkeutta jatkaa eteenpäin piirtämisen ja maalaamisen parissa.

Keski-Suomen läänin nuorten taidetapahtumasta 1973 alkoi sitten läpimusrtoni kohti valtakunnallisia näyttelyitä. Kiitos Veikko Hirvimäen kannustavan arvioinnin. Jyväskylän Taiteilijaseuran näyttelyyn osallistuin ensi kerran talvella 1974. Aktiiviaikaa jatkui aina vuoteen 1983. Tämän jälkeen olen osallistunut vain 40-, 50- ja 60-vuotisjuhlanäyttelyihin. Viimeisistä yksityisnäyttelyistä nousevat esiin Uuraisilla 2001 ollut 50 - vuotisjuhlanäyttely ja Keski - Suomen museon näyttely Mennyttä ja nykyistä talvella 2003 Jyväskylässä.

Tänä vuonna 2005 olen ollut "matkalla maisemassa" jo 40 vuotta, joten kotinäyttely on avoinna heinäkuun lopulla. Esillä on tuotantoa vuosilta 1965 - 2005. Taiteilijan töiden ohella olen tehnyt erilaisia "leipätöitä", kuten usimmat kuvataiteilijat joutuvat tekemään. Toisaaltahan se on rikasta ja vaihtelevaa ja niinhän voi toteuttaa itseään muillakin aloilla.

Kuvataiteessani on ollut eri kausia. 1970 - luvun alussa oli tussipiirrustuksissani vaikutteita 1800 - luvun lopun kansallisromanttisesta tyylistä. Tästä siirryin sitten kansatieteelliseksi realismiksi sanottuun vaiheeseen, jolloin kuvasin paljon vanhaa maaseudun talonpoikaiskulttuurin esineistöä. Maalaukseni olivat tuolloin lähinnä impressionistisia. Ekspressionistinen, tumma ja synkkä näkemys oli osassa lyijykynätöissäni tultaessa 1970 - luvun lopulla. 1980 - luvun alussa ilmaisuuni tuli uusi, rauhallinen, pitkälle pelkistetyn realismin vaihe, joka jatkui eri muunnoksin pitkälle 1990 - luvulle saakka.

Tämän päivän piirrustuksissani on mukana edelleen realistinen ote, mutta viime vuosina olen pyrkinyt kohti vapautuneempaa aiheiden tulkintaa. Vaikka piirtäminen on ollut kenties ominta osaamistani, niin kuitenkin vesivärimaalauksen herkkyys, läpikuultavuus ja sattumanvaraisuus on aina kiehtonut minua. Palasin vanhaan rakkauteeni vuosikymmenien tauon jälkeen vuosituhannen vaihtuessa. Niimpä piirustusten ohella onkin syntynytpaljon akvarelleja, joissa luonto näyttäytyy uusin silmin.

"Realistinen luonnonkuvaus on ollut minulle aina läheistä ja haastavaa. Luonnon rauhassa ja metsien tummassa hiljaisuudessa, kesäaamun kuulaassa valossa tai sydäntalven sinertävässä hämärässä olen kokenut luovan työn onnen ja tuska yrittäessäni kuvata luonnon valtavaa rikkautta, monimuotoisuutta ja aina vaihtelevaa olemusta."

Erkki Keljo, 27.4.2005